Lähettäjän vastuu VAK-kuljetuksissa – yleisimmät kompastuskivet

Vaarallisia aineita kuljetetaan päivittäin ympäri Suomea. Vaarallisiksi aineiksi lasketaan erilaiset aineet ja esineet, jotka voivat aiheuttaa vaaraa ihmisille, ympäristölle tai omaisuudelle. Tällaisia ovat muun muassa erilaiset palavat ja syövyttävät nesteet, myrkylliset aineet ja kaasut. Kaukokiidon turvallisuusneuvonantaja Marjo Viitala avaa kirjoituksessaan, mitä lähettäjän on huomioitava vaarallisia aineita kuljettaessaan. 

Vaaralliset aineet jaetaan yhdeksään pääluokkaan, joilla kullakin on omat erityiset vaaraominaisuutensa. Ne tulee huomioida kaikissa kuljetuksen vaiheissa. Kaikkien lähettämiseen, kuormaamiseen, kuljettamiseen, käsittelyyn ja vastaanottamiseen liittyvien osapuolien tulee tuntea vaarallisten aineiden kuljetukseen liittyvä lainsäädäntö (541/2023) ja toimia sen mukaisesti. Vain sillä varmistetaan, että vaaralliset aineet voidaan kuljettaa turvallisesti. Logistiikka-alalla käytämme vaarallisten aineiden kuljettamisesta termiä VAK-kuljetukset.

Lainsäädäntö jakaa vastuut selkeästi

Rahdinkuljettaja toimii aina lähettäjältä saatujen tietojen varassa, varmistaa, että ajoneuvo on kyseisen aineen kuljettamiseen sopiva ja huolehtii ajoneuvon merkitsemisestä kuorman edellyttämillä merkinnöillä. 

Kuljettajalla tulee olla voimassa oleva, ainetta koskeva ADR-ajolupa. Ajoneuvossa pitää löytyä lain mukaiset turvavarusteet ja kirjalliset turvallisuusohjeet, joiden mukaan osataan toimia onnettomuuden sattuessa. 

Lähettäjä vastaa aina siitä, että ainetta saa kuljettaa maantiellä, lähetykset on luokiteltu oikein ja pakattu turvallisesti lain hyväksymiin pakkauksiin. Nämä kollit tulee merkitä ainetta kuvaavilla varoituslipukkeilla ja muilla lain edellyttämillä merkinnöillä. Esimerkiksi jos vaarallinen aine on nestettä, on hyvä kiinnittää näkyville kuljetussuuntaa osoittavat nuolet. Näiden merkintöjen ansiosta kaikki lähetyksen käsittelijät tunnistavat lähetyksen riskit ja käsittelevät sitä oikein.

Virheellinen luokittelu, merkintä tai vuotava pakkaus voi johtaa onnettomuuksiin ja ylimääräisiin kustannuksiin. Siksi puutteellinen lähetys onkin lain mukaan aina kuljetuskiellossa. 

Erityisen tärkeää on, että lähettäjä tekee oikeat rahtikirjamerkinnät kuljetustilausta tehdessään. Laki on säätänyt tiukat merkintävaatimukset, joissa jokaisella tiedolla on oma paikkansa. Näin ollen merkintää lukemalla on helppo selvittää mistä ja kuinka vaarallisesta aineesta on kyse ja vaatiiko lähetys jotain erityistä kuljetukselta. Rahtikirjamerkinnät tuottavat lähettäjille usein haasteita, ja merkinnöissä on toivomisen varaa. Olemmekin Kaukokiidossa panostaneet tilausmerkintöjen oikeellisuuden tarkastamiseen ja pyrimme yhdessä asiakkaiden kanssa selättämään näitä haasteita. 

Oikeiden tietojen puuttuminen voi aiheuttaa kuljetukselle toimitusviivästyksiä tai jopa rangaistuksia maantietarkastuksissa. Lähettäjä voi tarkastaa aineiden merkintään liittyvät tiedot Traficomin ylläpitämästä VAK-hausta. 

VAK-osaaminen Suomessa kirjavaa

Suuret toimijat, jotka lähettävät vaarallisia aineita päivittäin, tuntevat lainsäädännön ja ovat lähettämisen ammattilaisia. Pienemmissä ja keskisuurissakin yrityksissä, joista vaarallisia aineita lähtee harvemmin, voi tietotaito olla vähäisempää. Joskus jopa törmää virheelliseen ajatukseen siitä, että lainsäädäntö ei lainkaan ulottuisikaan siihen toimintaan.  

Yleisin harhaluulo on, että aine muuttuu vaarattomaksi, jos sen ”vapaaraja” ei ylity. Vapaaraja on ainoastaan kuljettajaa ja ajoneuvoa koskeva laskennallinen yksikkö, jonka alittuessa ei esimerkiksi kuljetusyksikköä tarvitse merkitä oranssikilvellä eikä kuljettajalta vaadita ADR-ajolupaa. Kuorman vapaarajan laskemiseen otetaan mukaan kaikki kyydissä olevat vaaralliset aineet. Ei siis ole olemassa lähettäjäkohtaista vapaarajaa, joka vapauttaisi lähetyksen lainsäädännöstä. 

Lähettäjällä on tosin mahdollisuus keventää lähetyksiin liittyviä vaatimuksia pakkaamalla tuotteet pieniin pakkauksiin, jos ainekohtaiset säädökset tämän sallivat. Silloin lähetys voidaan muuttaa ns. LQ-lähetykseksi ja sen merkitseminen yksinkertaistuu sekä pakkauksessa että rahtikirjassa.  LQ (limited quantity) tarkoittaa rajoitetussa määrin pakattuja vaarallisia aineita. Tulee kuitenkin muistaa, että nämä ovat edelleen vaarallisia aineita. Oikeastaan kuljetuksen kannalta jopa hieman haasteellisempia, sillä jos lähetykseen ei tarvita varoittavia merkintöjä, ei kukaan voi mitenkään tietää minkälaista ainetta laatikossa on, jos se alkaa vuotaa.

Lainsäädäntö muuttuu ja kehittyy jatkuvasti, joten paitsi lähettäjien myös rahdinkuljettajan tulee varmistaa työntekijöidensä VAK-tietoisuus säännöllisellä kouluttamisella ja ohjeistamisella. Kuljettajat puolestaan pitävät yllä ammattipätevyyttään ADR-ajolupakoulutuksella ja siihen liittyvällä tutkinnolla. Kuljettajat oppivat eri aineista myös lisää käytännön arjessa, kun ”vakkia” kuljetetaan lähes päivittäin. 

Pykäläviidakko kaikkine sääntöineen ja poikkeuksineen voi tuntua lähettäjistä haastavalta. Ehkä siksi lainsäädäntö velvoittaakin, että vaarallisten aineiden pakkaamista, lähettämistä tai muuta kuljetuksen turvallisuuteen liittyvää toimintaa harjoittavan yrityksen on nimettävä vähintään yksi tutkinnon suorittanut turvallisuusneuvonantaja (TNA). Tämä nimensä mukaisesti neuvoo yritystä ja sen työntekijöitä lain tulkinnassa ja käytännön ohjeistamisessa käsittely- ja lähetysturvallisuuden varmistamiseksi. Yrityksen tulee ilmoittaa tämä turvallisuusneuvonantaja Traficomin sivuilla.

Rahdinkuljettajalta voi aina myös kysyä neuvoa, jos jokin erityinen asia mietityttää kuljettamiseen liittyen. Luokittelun, pakkaamisen ja kollien merkinnän osalta paras asiantuntija on kuitenkin yrityksen oma turvallisuusneuvonantaja.

VAK-kuljetusten valvonta

Vaarallisen aineen kuljetuksia valvovat säännöllisesti poliisi, tulli, rajavartiolaitos, Tukes, Traficom ja Säteilyturvakeskus. Lähetysten turvallisuus on kaikkien etu. 

On selvää, että kun kaikki osapuolet toimivat oikein ja huomioivat lain määräykset, kulkevat lähetykset turvallisesti, ilman viivästyksiä ja niistä aiheutuvia lisäkustannuksia.